"Pitikö ostaa..? Piti ostaa"

Tähän väliin yksi tekstipohjainen kertomus :)

Pitikö ostaa..? Piti ostaa

Kodikkaassa ja lämpimässä luolassa, jossain päin pohjoista pieni lohikäärme kuunteli korva tarkkana sinisusikettudemonin sanoja.
"En yleensä lähetä ketään asioille puolestani, mutta nyt en voi muutakaan." Sinisusikettudemoni Aurora sanoi kaivaessaan rahakukkaroaan.
"Minulle on tulossa pian tärkeää postia, joka pitää huomioida heti, kun se saapuu." hän selitti ja lohikäärme Eclipse nyökkäili. Yleensä Eclipsen tehtäviin kuului kirjaston järjestely, siivoaminen ja joissain tapauksissa ruuan laittaminen, mikäli talon emäntä Aurora ei itse kerennyt. Palkaksi Aurora opetti Eclipselle mitä parhaaksi näki, kuten kieliä ja taikoja ja etikettiä, josta Eclipse tiesi jo aika paljon ja piti koko hommaa aika tylsänä. Nyt kuitenkin oli ihan erilainen ja vaativa tehtävä tiedossa; Eclipse pääsisi käymään läheisessä kylässä ihka ensimmäistä kertaa yksin. Hän oli ennen käynyt muutaman kerran siellä Auroran kanssa ostosreissuilla, joten paikka ei onneksi ollut ihan tuntematon.
"Minä olen jo kirjoittanut valmiiksi listan, ettet unohda mitään. Olen laskenut sinulle rahaa, kolme kultakolikkoa pitäisi olla enemmän kuin tarpeeksi. Listalla on muutama tavara, jotka ovat särkyviä, älä siis kolaja niitä mi-hin-kään!" Aurora sanoi painottaen viimeistä sanaa. Eclipse nyökkäsi.

Vaikka lunta oli metsässä kinoskaupalla, pieni lohikäärme pystyi kävelemään hangen päällä nopeasti. Aurora oli tehnyt portaalin puolen kilometrin päähän kylästä, ettei Eclipsen olisi tarvinnut talsia hangessa montaa tuntia. Ei kulunut puolta tuntia kauempaa, kun Eclipse saapui kylän reunoille. Edessä aukeni pitkä katu (Kauppakuja nimeltään), joka johti koko kylän läpi. Kauppakuja oli koko kylän vilkkain katu ja melkein joka päivä ihmisiä ja otuksia oli siellä tungokseen asti. Eclipselle paikka oli niin täynnä ihmeitä, että ihan ensiksi hän säntäili ikkunalta toiselle. Myynnissä oli jos jonkimoisia herkkuja, leivoksia ja kauniita tavaroita. Eclipsen lempikauppa kaikista oli kuitenkin lelukauppa, jonka ikkunassa hymyilivät pehmonallet, -puput ja ties mitkä otukset. Ohi kulkevat susineidot ja vampyyrit hymyilivät Eclipsen innon nähdessään.
"Oletko hukassa?" kysyi eräs luonnon nymfi hymyillen ihmetellessään yksin poukkoilevaa lohikäärmeen pentua.
Eclipse sätkähti palatessaan omista jännistä kuvitelmistaan takaisin maanpinnalle. "Minä olen ihan tässä. Siis eikun, en ole hukassa. Olen ostoksilla" Eclipse kaivoi kauppalistan ja heilutti sitä.
"Ahaa, aivan, hyvää ostosreissua vain. Olethan varovainen, ettet eksy" nymfi sanoi hymyillen ja lähti vilkuttaen. Eclipse muisti, että hänenhän tosiaan piti tehdä ihan ostoksiakin ja lähti tuumasta toimeen. Suurimmaksi osaksi ostoslistan tavarat löytyivät apteekista. Aurora oli kirjoittanut listaan kauppojen nimetkin vielä erikseen. Pyörittyään puolitoistatuntia Kauppakujalla Eclipse astui ulos kirjakaupasta pussien kanssa. Hän istahti hetkeksi kirjakaupan portaille ja kävi listaa läpi.
"... kristallipullot, joo, kuupöly, joo, pupun viiksiä, joo sitäkin. Ja sitten vielä muste ja uusi sulkakynä. Ehkä tässä oli kaikki" Eclipse kaivoi kukkaron josta pilkisti vielä yksi kultakolikko, paljon hopeaa ja vielä isompi kasa kuparikolikoita. Ostokset olivat maksaneet vähemmän kuin Aurora oli arvellut, sillä apteekissa oli ollut ale. Eclipse sujautti kukkaron takaisin vyöhönsä, ostokset reppuunsa ja valmistautui kävelemään yleiselle teleportaatio pisteelle kantamuksiensa kanssa. Mutta sitten hänen silmänsä osuivat naapurikaupan ikkunaan. Kauppa oli selvästikin aloittanut vasta, koska sitä ei ollut edellisellä kerralla siinä kun Eclipse oli käynyt kylässä. Eclipse lähti kävelemään ikkunaa kohti kuin lumottuna. Ikkunassa oli esillä vaikka minkämoisia makeisia. Oli erimakuisia suklaita, pitkiä erivärisiä lakuja, minttupastilleja, kuurakeita, hyytelöpalluroita, ilmassa leijuvia vaahtokarkkeja, kimmeltäviä hedelmä paloja, kirpeitä karkkeja, suolaisia salmiakkeja ja vaikka mitä. Sellainen houkuttelee lasta enemmän kuin valo kärpäsiä. Eclipse astui liikkeeseen, jossa oli hyllyn täydeltä erilaisia karkkeja, hyvä että edes seiniä näkyi. Pieni kello kilahti, kun asiakkaita ravasi liikkeeseen. Sekin oli aivan tupaten täynnä. Seinällä oli pergamentti, jossa luki "Ota kauha käteen ja valitse lempparisi". Eclipse katsoi karkkitaivasta ja pohti itsekseen "Pitikö ostaa karkkia..? Piti ostaa" Eclipse tarttui kauhaan ja pussiin iloisesti ja käveli ympäri liikettä valiten makeisia pussiinsa. Hedelmäkaramellit olivat hänen lemppareitansa joten niitä hän otti paljon. Hänen teki mieli myös maistaa erilaisia suklaita ja otti niitäkin eri makuja. Hän katsoi salmiakkeja ja varovaisesti otti yhden. Hän maistaisi sitäkin. Kahdenkymmenen minuutin päästä hän saapui kassalle täyden makeispussin kanssa ja ojensi pussin kassatädille.
"Taidatkin olla aikamoinen herkkusuu" täti hymyili ja punnitsi pussin. "Se tekisi 30 kuparia" Eclipsen suu loksahti auki. Kolmekymmentä kuparia oli aika paljon karkeista. Toisaalta, Eclipsen karamellipussi oli valtavan kokoinen. Eclipse maksoi ostoksensa ja poistui kaupasta hymy suin. Ulkona oli alkanut pyryttämään. Hän naposteli kirpeää hedelmäkarkkia, ja nyrpisti naamaansa "Tämä on aika mausteista" hän sanoi ja laittoi karkin suustaan lähellä kiehnäävän kissan eteen. Eclipse hymyili jaettuaan karkkia ja jatkoi matkaansa. Hän saapui teleportaatio paikalle.
"Kristallimetsän reunaan, kiitos" Eclipse sanoi muistaen määränpäänsä.
"Se tekisi 25 kuparia" vanha parrakas ystävällisen näköinen mies sanoi. Eclipse kaiveli kukkaroaan ja hätkähti ottaessaan sen esille ja huomasi että siinä oli reikä. Rahat olivat tippuneet matkan varrelle.
"Yh.. ääh, öö, minun rahat on tippuneet johonkin" Eclipse sanoi kylmän hien ilmestyessä iholleen. "Mi-minun pitää varmaan mennä etsimään niitä"
"Jassoo. Kohta alkaa pyryttämään kovemmin. Ehkä minä tulen sinua auttamahan. Mark, hoida sinä vähän puljua" vanha mies huikkasi susimiehelle joka vastasi silmiään pyöritellen. Aina tuo papparainen jaksoi auttaa ihmisiä.
"Missäs päin sinä hukkasit rahojasi?" vanha mies kysyi heidän kävellessään kadulla.
"En tiedä" Eclipse sanoi itku kurkussa. Hän ei pääsisi kotiin ollenkaan jos hänellä ei olisi rahaa, vaan hänen pitäisi kävellä tuiskussa pitkä matka.
"Kävelläämpä vaikkapa samaa tietä takaisin" mies ehdotti.
He kävelivät koko reitin, eikä kadulta löytynyt kuin yksi kupari kolikko. Joko pyry oli peittänyt rahat tai joku oli ajatellut, että hänen kohdallaan kävi onnenpotku ja keräsi rahan parempaan talteen.
"Minä en pääsekkään kotiin ja Aurora tulee vihaiseksi" väsynyt Eclipse sanoi ja alkoi itkemään.
"Noh noh, eihän hätä ole tämän näköinen. Kuule mitäpä jos tämän kerran, minä teleporttaisin sinut ilmaiseksi Kristallimetsän reunaan?" mies sanoi rohkaisevasti hymyillen.
"Ihan tosiko?!" Eclipse huudahti niin hämmästyneenä, että unohti itkeä. Vanha mies nyökkäsi hymyillen.

"Minä tulin kotiin" Eclipse huudahti Auroran luolan suulla. Aurora tuli viereisestä huoneesta ja pysähtyi niille sijoilleen nähdessään lumisen ja punanenäisen Eclipsen joka hymyili innoissaan.
"Muistitko kaikki ostokset?" Aurora kysyi ottaessaan Eclipsen reppua joka oli yllättävän painava. Ehkä hänen olisi pitänyt mennä mukaan.
"Joo!" Eclipse sanoi ja röyhisti rintaansa ylpeänä.
Aurora ja Eclipse menivät olohuoneeseen ja Eclipse ripusti viittansa takan edessä olevalle tuolille kuivumaan. Aurora meni pöydän ääreen ja alkoi käymään tavaroita läpi. Aurora oli mielissään ottaessaan tavaroita repusta, kaikki oli muistettu. Hän hymyili, kunnes hänen kätensä osuivat isoon pussiin jossa komeili Karkkilandian logo.
"Eclipse.. mikä tämä on?" Aurora kysyi nostaessaan pussin Eclipsen näkyville
"Karkkia!" Eclipse hymyili
"Lukiko listassa, että pitää ostaa karkkia?"
"Joo!" Eclipse hymyili entistä leveämmin.
"... Eikä lukenut" Aurora sanoi vakavana.
".. ei lukenut?"
"Ei."
Eclipse oli hiljaa hetken. "Ei edes lukenut että vähän karkkia?"
Aurora pudisti päätään ja kumartui Eclipsen puoleen. "Mitään ylimääräistä ei ostella ellen ole käskenyt niin. Taisit keksiä tämän karkkijutun ihan omasta päästäsi."
Eclipsen hymy hyytyi. "Onko Ara nyt vihainen..?"
Aurora oli hetken hiljaa ja kaiveli karkkipussia. "No, onneksi ostit sentään lempikarkkejani. Me jaamme tämän tällä kertaa. Mutta ensikerralla ei parane ostella omiaan. Muuten suutun ihan oikeasti." Aurora sanoi ja pisti salmiakin suuhunsa.
Eclipse hymyili iloisesti ja otti Auroran ojentamasta pussista karkin.
"Annatko loput ylimääräiset rahat, niin laitan ne takaisin kirstuun" Aurora sanoi maistellessaan vaahtokarkkia.
"Minä hukkasin ne!" Eclipse huudahti hymyillen.