Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elizebeth. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elizebeth. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Haastattelu

 Tarina, jossa haetaan työtä






Eräänä iltapäivänä noita Isara kolkutti linnan oveen. Jostain kaukaa kuului kenkien kopinaa ja oven pian avasikin sinitukkainen nuori nainen. Huonolla yleiskielellä neito kutsui vieraan sisään. Isara kertoi tulleensa työhaastatteluun ja hämmästyi kovasti kun kuuli sinitukkaisen neidon olevan prinsessa ja hänen haastattelijansa. Isara oli nimittäin luullut tyttöä palvelusneidoksi. He astelivat käytäviä pitkin huoneeseen josta avautui näkymä metsään.



Isara istuutui kehoituksen mukaisesti alas. Hän puristi laukkuaan hieman jännityksessään. Hän ei koskaan ennen ollut joutunut haastatteluun.


"Eli sinä Isara olet" neito nimeltä Elizebeth totesi "Ja linnatyö paikkaa haet".



Isara nyökkäsi. Neito tuntui tekevän kovasti muistiinpanoja.
"Itsestäsi kertoa voisit" Elizebeth sanoi tärkeästi. Elizebeth ei ollut ikinä pitänyt ennen haastatteluja, ja häntä hieman jännitti. Isara oli ainut hakija vielä toistaiseksi, vaikka ilmoituksesta oli kulunut jo kaksi viikkoa.


"Noh, viimeisin työni on ollut taikajuomapuodin pitäminen. Olen ahkera ja lempivärini on violetti. Isäni on vampyyri ja äitini noita, jos se mitään merkitsee. Osaan siis taikoa" Isara sanoi hieman hämmentyneenä siitä mitä hänen pitäisi oikestaan kertoa itsestään.


Elizebeth raapusteli miettiväisenä ja nyökkäili tiedoille.


Kaikesta huolimatta Elizebeth ei oikein tiennyt mitä hänen olisi pitänyt kirjoittaa, mutta hän suherteli paperille, koska se näyttäisi, että hän tekisi tärkeää työtä. Vaikka olihan se tärkeää tietää mitä laittaa tanssiaisiin päälle ja että mitä pitäisi lähetti pyytää ostamaan.


"Hyvin kuulostaa. Vanhempisi vampyyri siis oli? Sinä verta myös juot?" Elizebeth kysyi vilkuillessaan 'muistiinpanojaan'.


"Ai että juonko verta? En en, minä teen omat keitokseni joilla verenhimo pysyy poissa. En ole eläissäni tarvinnut verta juodakseni. " Isara kertoi nopeasti.


"Se suuri helpotus on. "


Hetken Elizebeth oli hiljaa ja raapusteli miettiväisenä paperille.


"Muiden hakijoiden puuten takia, sinä meille töihin pääse. Onneksi olkoon. Sinä täällä saat majoitusta ja ruokaa ja oma huoneen. Lomaa kuussa kerran tai sopimuksen kanssa. Aloittaa saadat heti vaikka"


"Oi miten hienoa! Voin aloittaa vaikka heti paikalla!" Isara sanoi iloisena. Hän ei ollut odottanut, että haastattelu menisi näin hyvin ja saisi paikan. Hän ei ikinä ollut ollut linnassa ennen ja nyt hän saisi työskennellä sellaisessa. Ties vaikka mitä jännittäviä salaisuuksia sieltä löytyisikin.


"Hienoa! Me sitten toimeen tulemme. Minä Elizebeth olen ja prinsessa."


tiistai 21. kesäkuuta 2016

Vuoropuhelu

Tarina, jossa käydään läpi tärkeää asiaa




Kaukana kaukana Eteläisen Keijumetsän laitamilla oli synkeähkö linna, jota oltiin taas asutettu muutamia vuosia sitten.
Siellä asuivat Keijumetsän hallitsijat Varian ja Elizebeth. Vaikka kansa tunsi kuningasparin ja he olivat päässeet juhlistamaan
kuninkaallisia häitä ja onnellista avioliittoa, eivät Keijumetsän asukit jostain syystä uskaltaneet lähelle linnaa. Sieltä kuului
outoja ääniä ja aina välillä sisään menneet muukalaiset eivät palanneet takaisin. Huhuja kiersi, että linnassa asui hirviö, jota
urhea hallitsija Varian piti aisoissa, ettei se olisi polttanut koko Keijumetsää.

https://i.imgur.com/ixcPlwa.jpg
Todellisuudessa ei mitään petoa linnassa ollutkaan, vaan juttu oli pelkästään huhu puhetta. Se tosin oli täysin totta, että palvelusväkeä ja
ohikulkijoita katoili silloin tällöin, mutta kansalaiset olettivat sen johtuvan hirviöstä. Hirviöhän se olikin, Varian itse.

Kuten muutkin päivät, tämäkin päivä kului tavallisesti Varianin kirjoitellessa tärkeitä papereita sinne sun tänne ( ja kirotessa mokomat paperit alakertaan). Variania itse koko homma ei siis olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta demonin oli tehtävä, mitä demonin oli tehtävä pitääkseen
 pienen tukikohtansa toiminnassa.

[img]https://i.imgur.com/gyEg0zo.jpg[/img]
"Mitä hän kirjottaa?" kysyi paikalle hiljaa ilmestynyt neito Elizebeth.
"Oliko sinulla jotain oikeaa asiaa?" Varian murahti

[img]https://i.imgur.com/ByBnCQT.jpg[/img]
"Minä keittiössä käyn eikä siellä kukaan ole" Elize aloitti varovasti
"Se kokki ei osannut mitään. Pistin sen demonikoirille ruuaksi"
Elizebeth oli hiljaa. Häntä kauhistutti, mutta toisaalta hän oli jo, ikävä kyllä, tottunut siihen että palvelusväelle tapahtui "vahinkoja".

[img]https://i.imgur.com/kqCkyUl.jpg[/img]
"Aulakin ihan pölyisä on" Elize jatkoi hiljaa
"Mene siivoamaan sitten"
"Itse mene! Minä sinun mikään siivoja ole!" tyttö tiuskaisi takaisin.

[img]https://i.imgur.com/Vj2qjJx.jpg[/img]
Hetken oltuaan hiljaa hän jatkoi "Minä meille taloushoitajan palkata itse ajattelin"
Elize näpräili pöydällä olevia "Sekö kävisikö?"

[img]https://i.imgur.com/uGUgTEv.jpg[/img]
"Mrh" Varian murahti ja heilautti kättään "Täällä on liikaa porukkaa pyörimässä jaloissa. Jos onnistut löytämään sellaisen, joka tekee kaikki hommat täällä, niin siitä sitten vain"

[img]https://i.imgur.com/LnREGQ8.jpg[/img]
"Ihanaa! Minä ilmoitusta heti kirjoittamaan mene" Elize sanoi onnellisena ja lähti heti hommiin

[img]https://i.imgur.com/tPPlP6W.jpg[/img]
Varian tuhahti ja selvitti ajatuksiaan. Mistä hän oli äsken kirjoittanut?