Ystävät

Tarina ystävyksistä






Keskikesän yö oli huumaavan kuuma, mutta Auroran kotiluolassa oli mukavan viileää. Valoa se ei kuitenkaan pitänyt aisoissa, eikä sen takia Aurora saanut unta vaan
heittelehti sängyssä edestakaisin unenrajamailla kuitenkaan nukahtamatta. Pieni lohikäärme Eclipse tosin nukkui sikeästi ja näki varmasti unta perhosista ja kukkaniityistä.

[img]https://i.imgur.com/uW68Hef.jpg[/img]
Yhtäkkiä Aurora tunsi päälaellaan kevyen kosketuksen ja nousi säpsähtäen pystyyn.

[img]https://i.imgur.com/CHCDRnS.jpg[/img]
Hän hämmentyi kovasti kun näki kosketuksen aiheuttajan.
"R-rika? Mitä sinä täällä teet?" Aurora räpytteli silmiään yrittäen miettiä että oliko tuo peuratyttö oikesti hänen edessänsä. "Oleko sinä oikeasti siinä vai onko tämä vain unta?"
"Hmm, mitä sinä itse tuumit?" peuratyttö kysyi ja hymyili rauhallisesti silmien tuikkiessa ilkikurisesti

[img]https://i.imgur.com/BtkFnfE.jpg[/img]
"M-minä.." Aurora ei tiennyt oliko hän hereillä, mutta jos tämä oli unta, oli se kumman todellista. Niimpä hän päätti edetä loogisesti ja kysyi uudestaan "Mitä sinä täällä teet?"

[img]https://i.imgur.com/teu30mB.jpg[/img]
Rika nousi vuoteelta ja asteli pari askelta eteenpäin ennen kuin vastasi "Ajattelin tulla katsomaan, että sinulla on kaikki hyvin. Ettet ole yksinäinen tai mitään" hän sanoi hieman ujosti.
"Ai" oli Auroran lyhyt hämmentynyt vastaus.

[img]https://i.imgur.com/Wc86ngb.jpg[/img]
"Mutta turhaan minä olin huolissani. Sinullahan on täällä seuraa" Rika sanoi iloisesti katsellen samalla Eclipsen sikeää unta. "En olekkaan ennen nähnyt vauva lohikäärmettä"

[img]https://i.imgur.com/5SdnPSC.jpg[/img]
Rika hymyili lempeästi suloiselle pikku tuhinalle mikä peiton alta kuului.

[img]https://i.imgur.com/rC6MgIM.jpg[/img]
Hetken Rika ja Aurora olivat molemmat hiljaa. Kumpikaan ei tuntenut tarvetta puheelle.

[img]https://i.imgur.com/DcS3Bb5.jpg[/img]
Sitten Rika kääntyi Auroran puoleen ja silitti tämän otsahiuksia rauhallisin elkein. Aurora oli vieläkin hämmennyksissä Rikan lempeästä käytöksestä, muttei vetäytynyt pois.

[img]https://i.imgur.com/kyf5twy.jpg[/img]
Rika kumartui Auroran puoleen ja halasi susikettudemonia. "Et sinä koskaan ole yksin. Vaikka se hölmö sopimus purkaantui, niin meille jäi jotain paljon tärkeämpää."

[img]https://i.imgur.com/jObxHSI.jpg[/img]
"Minun on pakko lähteä, aika alkaa olemaan lopussa" Rika suuteli Auroran otsaa ja nousi ylös.

[img]https://i.imgur.com/queUjDq.jpg[/img]
 "Tulen käymään taas jossain vaiheessa" hän sanoi ja kääntyi lähteäkseen
"Parasta jos tulisit sitten ihan päiväsaikaan. Tarjoan sinulle teetä ja sympatiaa ihan ajan kanssa" Aurora hymyili
Rika tirskahti "Nähdään pian"
"Nähdään"

[img]https://i.imgur.com/UfHqJpr.jpg[/img]
Aurora jäi vielä mietteisiinsä hetkeksi ennen kuin nukahti. Onneksi hänellä oli Rika ystävänään.


*****

Seuraava aamu saapui myrskyisissä merkeissä. Ukkospilvet alkoivat kasaantua ja pian alkoi satamaan kaatamalla. Säästä huolimatta luolan ovelle kolkutettiin aikaisin aamusta.

[img]https://i.imgur.com/e4Pk9pD.jpg[/img]
Pieni lohikäärme Eclipse kiiruhti ovelle nopeasti ja opasti vieraan sisälle. "Ara, sinulle on vieras"

[img]https://i.imgur.com/PVM18Pf.jpg[/img]
Yllättäen ovella ei ollutkaan Rika kuten Aurora oli olettanut vaan ihan joku muu.
"Isara?" Aurora sanoi
"Ara, miten ihanaa!" Isaraksi nimetty neitonen huudahti iloissaan. Eclipse pyöritteli päätään kummastuneena ja osasi hienosti päätellä, että nämä kaksi tunsivat toisensa.

[img]https://i.imgur.com/rGNULqT.jpg[/img]
"Voi, sinä olet yhtä kaunis kuin ennenkin!" Isara hyökkäsi halaamaan ystävätärtään ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin.
"Öm, sinä myös?" Aurora sanoi jokseenkin huvittuneena.

[img]https://i.imgur.com/POrYpwW.jpg[/img]
"Minä voi ottaa neidin takin jos vaikka se on märkä" Eclipse sanoi ylpeänä. Aurora oli opettanut hänelle, että vieraiden takit pitäisi viedä naulakkoon ja Eclipse muisti sen hienosti.

[img]https://i.imgur.com/FjuN8E0.jpg[/img]
"Oi kiitos, pikkuinen. Mikäs sinun nimesi on?" Isara sanoi ja riisui matkaviittansa ja ojensi sen Eclipselle.
"Minä olen Eclipse" Eclipse sanoi ja otti viitan vastaan "Minä vien sen kuivumaan, älkää yhtään huoliko"
"Oleko sinä saanut perheenlisäystä?" Isara naurahti Eclipsen mentyä.
"Ei jei, hän on tuttujen lapsi ja täällä auttamassa minua" Aurora selitti nopeasti ja viittoi Isaraa istuutumaan.

[img]https://i.imgur.com/QyaTAD1.jpg[/img]
"Mikä ihme sinut tänne oikein lennätti näin yhtäkkiä? Luulin, että pidit taikajuomapuotia Kristallimetsän laidalla?" Aurora kysyi
"No jaa, kaipasin vähäsen vaihtelua. Sitä paitsi keksin vähän muuta tekemistä joksikin aikaa kuin pelkästään juomien hämmentämistä."

[img]https://i.imgur.com/95isoq7.jpg[/img]
"Ai mitä tekemistä?" Aurora kysyi
"Odotas niin näytän sinulle" Isara sanoi. Eclipse toi keittiöstä tavara kerrallan kuppeja, sokeria, lautasia ja teetä. Aurora oli sanonut, että saa aloittaa esineiden kantamisen yksi kerrallaan, vahinkojen minimoimiseksi.

[img]https://i.imgur.com/ip7W9vb.jpg[/img]
Isara kaiveli hieman laukkuaan ja nosti sieltä pullon

[img]https://i.imgur.com/zUrNW7P.jpg[/img]
"Tein sinulle rauhoittumisjuomaa, ihan siltä varalta jos sinulle tulee joskus stressiä. "Isara sanoi iloisesti

[img]https://i.imgur.com/Mas3yOR.jpg[/img]
"Eikä mitään hätää käyttämisen kanssa, se säilyy pitkään. Omaa sekoitustani, tulet varmasti pitämään siitä"

[img]https://i.imgur.com/3KcjgiZ.jpg[/img]
Isara ojensi juoman Auroralle joka otti sen varovaisesti vastaan.
"Haluat ilmeisesti huumata minut" Aurora sanoi puoliksi vitsinä ja puoliksi vakavissaan. Isara naurahti "No älähän höpötä"
Aurora laski pullon varovaisesti sivupöydälle, tietäen että Isaran keitokset olivat räjähdysherkkiä. Hän hautaisi sen myöhemmin syvälle maan uumeniin.
Aurora ei oikeastaan yhtään ihmetellyt, miksi Isara oli jättänyt puotinsa. Hän jopa ihmetteli ettei sitä ollut tapahtunut aikaisemmin,
esimerkiksi ensimmäisillä kerroilla kun puoti räjähti taivaantuuliin Isaran keitoksien takia. Isara ei tarkoittanut pahaa, mutta hänen loitsimisensa ja juomien keittely
ei yleensäkään päättynyt kovin hyvin. Vaikka Isara oli noita, hän ei selvästikkään ollut perinyt äitinsä taianomaisia taikataitoja.

[img]https://i.imgur.com/HAYclVW.jpg[/img]
"Mutta tosiaan, nyt pääsemme siihen kohtaan, että miksi olen täällä. Katsoppa"

[img]https://i.imgur.com/ckEfMsF.jpg[/img]
Isara ojensi Auroralle laukustaan lehden.
"Sanomalehti?"
Eclipse kiipesi kiinnostuneena Auroran viereen.

[img]https://i.imgur.com/cqYoqRK.jpg[/img]
"Eikun katsoppas tuota minkä olen ympyröinyt punaisella"

[img]https://i.imgur.com/4s3EK1G.jpg[/img]
"Tuo tuolla alareunassa"
"Ai tuo. "

[img]https://i.imgur.com/QpPTDmz.jpg[/img]
" 'Haetaan taloudenhoitajaa/kokkia/yleistä huoltajaa linnaan' " Aurora luki " 'taikuus katsotaan hyväksi. Hakijan tulee osata ja pystyä hoitamaan kaikki edellämainitut asiat.' Tämähän on ihan älytöntä. Ei
kukaan näitä kaikkia yksinään voi tehdä. Varsinkaan jos kyse on linnan kokoisesta asumuksesta."

[img]https://i.imgur.com/Veij3Gk.jpg[/img]
"Eihän.. ethän sinä tähän ole hakemassa? Eihän tämä ole se juttu..?" Aurora sanoi nostaen katseensa epäuskoisena lehti-ilmoituksesta.

[img]https://i.imgur.com/wyAZe7p.jpg[/img]
"Itseasiassa se on täysin se juttu mitä ajattelinkin" Isara sanoi hymyillen ja siemaisi teetään. "Ajattelin, että tässä vasta haaste olisikin! Ja taikuus katsotaan hyväksi, vielä parempi. Olen varma että
saisin paikan helposti"
"Jos se tosiaan on sitä mitä tahdot niin kannattaa toki kokeilla" Aurora sanoi ja siirsi lehden syrjään ja tarttui teekuppiinsa. "Ja Itäinen Keijumetsä ei ole hirveän kaukana täältä, voisimme nähdä useammin"
"Sitä vähän ajattelinkin" Isara sanoi iloisesti.

[img]https://i.imgur.com/O1LDbfZ.jpg[/img]
"Oletko sinä sitten noita kun osaat taikoa?" Eclipse kysyi viattomasti

[img]https://i.imgur.com/0tYXZ7h.jpg[/img]
"Itseasiassa olenkin. Mutta olen myös puoliksi vampyyri. Sinä sen sijaan taidat olla jonkin sortin lohikäärme?"
"Joo, olen lumilohikäärme" Eclipse sanoi ylpeänä ja röyhisti rintaansa.

[img]https://i.imgur.com/3mBx70F.jpg[/img]
"Miten niitä loitsuja sitten oikein tehdään?" Eclipse jatkoi.
"No kuule, haluatko, että kerron siitä?" Isara kysyi
"Joo!" Eclipse huudahti iloisesti.

[img]https://i.imgur.com/T0h4wpi.jpg[/img]
"No, ensiksikin pitää määritellä loitsut ja taikuus ja eri lajien taikuus.." Isara kertoi.
Taikajuoma muljahteli hiljakseen pullossa.

"Valmiina palvelukseen!"

Tarina jossa astutaan palvelukseen

Sinisusikettudemoni Aurora ja hänelle lähes tuntematon pieni lohikäärmeen poikanen Eclipse olivat
saapuneet lumimyrskyn kourissa Auroran luolalle. Matka, jonka taittamiseen Auroralla oli yleensä mennyt
noin viikko, oli venynyt melkein kuukaudeksi. Pieni lisko-otus ei selvästikkään ennen ollut matkustellut
ja heidän oli pitänyt pysähtyä lähes koko ajan. Asiaa ei helpottanut lainkaan se, että Eclipse eritti ympärilleen
vaarallisen paljon taikuutta, mikä melkein tyhjässä korvessa oli vaarallista.

[img]https://i.imgur.com/JpidogT.jpg[/img]
Nyt taikuuden erittämisestä ei niinkään ollut vaaraa, sillä Auroran omat taikuudet pitivät mahdolliset
tunkeilijat poissa. He olivat syöneet ja levänneet ja antaneet uuden päivän koittaa.
"Mitähän minä sinun kanssasi tekisin?" Aurora mietiskeli katsellessaan pientä lohikäärmettä joka taas
silmäili luolaa suu auki ja silmät ammollaan kaikesta Eclipselle omituisesta tavarasta.
"Et ole vieläkään kertonut miksi sinä seurasit minua siellä takametsissä"

[img]https://i.imgur.com/JKzGLQ2.jpg[/img]
Eclipse räpytteli silmiään kuin olisi muistamassa jotain. Hän kurtisti otsaansa ja yritti miettiä.
Mitä se oli.. mitä se oli.. Äiti oli ehkä sanonut jotain ennen kuin oli saattanut hänet metsän laidalle, mutta hän muisti vain,
että oli nähnyt kivoja valoja. Äiti oli antanut jotain.. ainakin laukun, mutta sen hän oli kompastuessaan tiputtanut jokeen. Mitä ihmettä se oli ollut?

[img]https://i.imgur.com/hATqvk4.jpg[/img]
Samassa pienen lohikäärmeen kasvoilla kävi ymmärrys ja into. Hänenhän oli tietenkin pitänyt antaa
susikettudemonille kirje.
"Haa, tässä on jotain sinulle. Minun äiti antoi sen ja sanoi että sinä kyllä ymmärrät sen sitten kun olet lukenut sen.
Minulle äiti sanoo aina vain, että ymmärrän asioita kun olen tarpeeksi iso, mutta sinä oletkin jo ihan tarpeeksi iso." Eclipse sanoi tuumien.

[img]https://i.imgur.com/CPvoqEJ.jpg[/img]
Aurora otti kirjeen ja mietti miksikö sellainen oli hänelle. Oliko tuon pienen lohikäärmeen äiti joku hänen
kaukainen tuttunsa?

[img]https://i.imgur.com/DnTQOtt.jpg[/img]
Ottaessaan kirjeen käsiinsä, hän huomasi jotain. Se oli hänen äitinsä suvun vaakuna, jota hän käytti vain
henkilökohtaisissa kirjeissään. Aurora mursi sinetin jossa oli virvatuli ja neljä tassun jälkeä sen ympärillä.
Hän huokasi syvään valmistuen johonkin odottamattomaan, mitä hänen äitinsä oli taas saanut päähänsä ja
alkoi lukea.

[img]https://i.imgur.com/XtvdaDG.jpg[/img]
Rivi riviltä Auroran ilme synkkeni. Hän tuhahteli välillä ja murahteli. Hänen äitinsä kirjoitti aina
tekstiä joka oli niin suoraselkäistä, vaativaa ja tärkeää, että se sai hänet melkein yökkäämään.
Auroran niskakarvat nousivat pystyyn kun hän luki alleviivatun kohdan, mikä siis oli ilmeisemminkin tärkein kohta viestistä.
'Olemme päätyneet herra ja rouva Snowfallin kanssa siihen tulokseen, että Eclipsen olisi aika itsenäistyä hieman ja nähdä elämää,
joten hän tulee sinulle avustamaan tärkeissä asioissa, kunnes on valmis seuraamaan omia polkujaan. Se ei ole nuorille lohikäärmeille
mikään tavaton asia, vaan kunniallinen aloitus oppia omaa elämää. Olen herra ja rouva Snowfallin kanssa hyvissä väleissä, joten katsokin, että opetat hänet hyville tavoille ja viisaaksi tai saat kuulla kunniasi.'
Eikä Aurora tälläkään kertaa selvinnyt äitinsä saarnoista, millä hän aina melkein päätti kirjeensä,
ellei tietenkään ollut Auroran syntymäpäivä.
'Saat samalla myös kokemusta lapsien kanssa olemisesta, ja olisikin jo aika, että etsisit itsellesi kunnon sulhasen.'

[img]https://i.imgur.com/ZEosAHe.jpg[/img]
Auroran kiristeli hampaitaan eikä tiennyt että olisiko hänen pitänyt iloita siitä, että hän sai palvelijan, vaiko kirkua ärsytyksestä.

[img]https://i.imgur.com/el9Cwu4.jpg[/img]
Aurora pongahti ylös tuoliltaan ja käveli huoneessa edes takaisin. Jollei Aurora olisi tiennyt miten helposti
hänen äitinsä olisi voinut hänen elämänsä muuttaa vaikeaksi, hän olisi lähettänyt lohikäärmeen samantien takaisin.
Hän vilkaisi silmäkulmastaan pientä lohikäärmettä, joka katseli häntä kysyvästi. Eihän se ollut tuon pienen liskon vika, että
heidän vanhempansa olivat tuollaisia. Hän vetäisi syvään henkeä ja istahti taas alas.

[img]https://i.imgur.com/9K391f5.jpg[/img]
"Noniin, olet siis tästä lähtien minun palvelijani. Sääntönä numero yksi, kuuntelet mitä minä sanon.
Toinen sääntö on, ettei mitään itkua tai parkua. Osaatko sinä mitään erityistä?"
"Minä osaan vähän lukea ja laskea ja kirjoittaa ja olen tosi hyvä pelaamaan marmorikuulilla." Eclipse sanoi ylpeänä ja
röyhisti rintaansa.

[img]https://i.imgur.com/53aJ5Ms.jpg[/img]
"No, ompahan sekin alku. Opit täällä kaikenlaista uutta, mutta et saa sanoa sanaakaan niistä kellekkään."
Aurora tunsi itsensä uupuneeksi. Hän halusi olla hetken yksin.
"Voit mennä kirjastoon lajittelemaan loitsukääröjä. Tule sitten sanomaan, kun olet valmis"

[img]https://i.imgur.com/2TKODH9.jpg[/img]
"Joo!" Eclipse huudahti iloisena. Häntä hieman jännittikin toisaalta, tämä oli hänen ihka ensimmäinen
työtehtävänsä.

Vaanija

Tarina jossa seurataan toista



Syksy oli saapunut hitaasti mutta varmasti. Auroran oli aika palata kotiinsa. Mutta jostain syystä
hän ei palannut suorinta reittiä. Hänen kannoillaan seurasi joku.

[img]https://i.imgur.com/EGZbEl4.jpg[/img]
Se joku tosin ei ollut mikään iso. Oikeastaan se joku oli jokin hyvin hyvin pieni ja vaaraton.

[img]https://i.imgur.com/JyUkb1W.jpg[/img]
Siltikään Aurora ei käsittänyt että miksi tuollainen olio oli hänen kannoillaan.

[img]https://i.imgur.com/6YbEVbr.jpg[/img]
Hän ei myöskään ollut varma että mikä olento oli kyseessä, mutta hän aisti että pikkuinen olento
eritti ympärilleen taikuutta.

[img]https://i.imgur.com/CSkwDth.jpg[/img]
Olento siis oli varmastikin nuori, kukaan vanhemmista ei varmastikkaan olisi noin varomaton taikuuden kanssa.

[img]https://i.imgur.com/lSeeMmm.jpg[/img]
Olento seurasi erittäin varoen ja pitäen välimatkaa. Hän ei selvästikkään ollut vielä tajunnut että
hänen seuraamisen kohteensa oli jo huomannut hänet.

[img]https://i.imgur.com/iEVa4rg.jpg[/img]
'Vakoojaksi tuo rääpäle on kyllä turhan kömpelö' Aurora tuumi mielessään. Hän kuuli takanaan ratinaa ja ritinää
ja yritti olla nauramatta.

[img]https://i.imgur.com/uG1yHOF.jpg[/img]
Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan ja sen sai tuta myös pikkuruinen olento jonka jalat olivat
selvästikin ihan liian lyhyet ylittämään kaatunutta puuta. Pikkuinen horjahti ja kaatui pyllyllensä.

[img]https://i.imgur.com/uMxTk94.jpg[/img]
Hämmennyksestä ja väsymyksestä johtuen alkoi pieni itkunparahdus.

[img]https://i.imgur.com/6eiHP2r.jpg[/img]
Aurora kääntyi katsomaan ja huokaisi. Hän palasi askeliaan taakse päin.

[img]https://i.imgur.com/6HMg4ow.jpg[/img]
"No niin nappula. Ryhdistäydytäänpäs nyt." Aurora pudisteli päätään. Tämä mystinen seuraaja oli vain
joku liskonpoikanen. Ei metsä ollut sellaisen asuinpaikka.
Pikkuinen nosti päätään ja katseli isoa susikettudemonia silmät pyöreenä. Samassa pieni maha murisi.

[img]https://i.imgur.com/lzDXoBd.jpg[/img]
Auroran oli vaikea pitää pokkaa. Mokoma huvittava pieni otus. Kuitenkin jokin pieni ääni sanoi hänen sisällään
että otus pitäisi ottaa mukaan.
"Voit lähteä mukaani. Luolassani on sinulle syötävää. " Aurora sanoi hieman vastentahtoisesti. Hän ei oikein tietänyt
miten noin pieniä pitäisi käsitellä. Aurora katsahti otusta ja sen likaisia vaatteita ja lisäsi "Ja ehkä hieman jotain siistimpää
päällepantavaa".
Pieni otus pomppasi jaloilleen ja riemastui. "Minä lupaan olla kiltisti!" Otus sanoi ja lähti Auroran perään.

[img]https://i.imgur.com/5jzqbNf.jpg[/img]
' Missähän sen äiti ja isä ovat' Aurora tuumi astellessaan. Hän katsahti taakseen ja huomasi pikkuisen silmien tuikkivan innostuksesta.
'Tästä tulee vielä pitkä vaellus kotiin' hän tuumi.

Ongelmia

 Tarina jossa Aurora joutuu ongelmiin





Aamu alkoi sarastaa hiljaksiin idästä. Sumu leijaili niityillä ja kaikkialla oli hiljaista.

[img]https://i.imgur.com/n88gkF5.jpg[/img]
Sinikettudemoni asteli luolaansa väsähtäneenä. Jossain sitä ilmeisesti oli oltu reissaamassa.

[img]https://i.imgur.com/g5TgXkn.jpg[/img]
Jostain syystä Aurora kuuli äitinsä nalkuttavan äänen päässään ja hymähti. Hän sai nuorena
kunnon läksytyksiä ulkona juoksemisesta yön pikkutunneilla.

[img]https://i.imgur.com/Lm4z6XP.jpg[/img]
Astuttuaan peremmälle Aurora huomasi oudon kolean tunteen. Ihan kuin joku tarkkailisi.

[img]https://i.imgur.com/JW1Fyvz.jpg[/img]
Hän ravisteli päätään ja räpytteli silmiään. Ehei, hänen luolansa oli kunnolla suojattu loitsuin,
sinne ei pääsisi kutsumatta. Yhdessä huiskahduksessa hän lensi päin seinää.

[img]https://i.imgur.com/hAS2Jb8.jpg[/img]
Räpyteltyään kolauksen aiheuttamat tähdet silmistään, hän huomasi tuijottavansa silmiin
hämärän tutun oloista miestä. Kerkeämättä inahtaakaan miehen käsi oli jo Auroan kurkulla.
"Typerä narttu, etkö tiedä että sinun odottelemisesi aiheuttaa vain mustat silmän aluset." Mies sanoi närkästyneenä.
Aurora tajusi viimein mistä mies oli tuttu. Rikan jakamassa muistossa tämä demoni oli varastanut Rikan taikuuden. Alamaailmassa
tämä tunnettiin nimellä Varian, eikä mies ollut mikään pienen luokan demoni.

[img]https://i.imgur.com/ORSmHJL.jpg[/img]
"Olen kuullut juttua että olet tavoitellut Voimaa. Se nyt ei käy vain päinsä." Varianiksi kutsuttu mies
sanoi ja ravisteli päätänsä. Käden ote kuristui Auroran kurkulla ja toi mukanaan poltteen, joka oli selvästi äänetön
varoitus mieheltä.
"Tiedän että sinulla on joku pieni hippipeurasi siellä paikassa. Jos varoitat häntä tai tulet millään tavalla tielleni, niin
teen sinun peurastasi paistia ja syötän sen sinulle pienintäkin karvaa myöten." Varian sanoi. Aurora nyökkäsi olemattomasti
ymmärryksen merkiksi ja Varian vapautti Auroran otteestaan.

[img]https://i.imgur.com/zFCnZeG.jpg[/img]
"Hienoa että ymmärrämme toisiamme näin hyvin." Varian sanoi ja lähti astelemaan luolan suulle.

[img]https://i.imgur.com/aFOEK6A.jpg[/img]
"Muistakin että minä vahdin sinua." mies sanoi ja katosi.

[img]https://i.imgur.com/yTGHEby.jpg[/img]
Aurora tipahti polvillensa ja hengitti katkonaisesti. Tämän miehen kanssa ei selvästikkään kannattanut
pelleillä. Poltteen jättämät arvet kirvelivät kaulalla.

[img]https://i.imgur.com/VtoM9kE.jpg[/img]
Aurora tajusi olevansa pulassa. Pahassa sellaisessa. Hän oli suututtanut tällä kertaa ihan väärän henkilön.

[img]https://i.imgur.com/pMcS2Hq.jpg[/img]
Hän nousi seinää vasten ja vapisi. Mitä jos Rikalle kävisi jotain? Mutta onneksi Rika oli turvassa.
Hänellä oli papitar vierellään. Aurora ei voisi pitää yhteyttä Rikaan ilman että metsäläinen joutuisi vaaraan.

[img]https://i.imgur.com/Q6Q71gH.jpg[/img]
Aurora tunsi olevansa niin yksin. Kuka voisi auttaa häntä?

"Hyvästi"

Tämä tarina on minun kuvaamani, mutta teksti on Meitalin käsialaa.

Tarina jossa jätetään hyvästit

Pitkän kylmän talven jälkeen kesä oli viimein saapunut.
Oli varhainen aamu. Kaksi hahmoa astelivat metsäpolkua pitkin vaitonaisia.
 

Hahmot pysähtyivät kuihtuneen puun juurelle. Tätä pidemmälle Aurora ei jatkaisi.
Oli aika lausua jäähyväiset.

 

"Tämän pidemmälle en voi tulla. Kun jatkat itään, saavut joelle jota kautta löydät pienen kylän.
Kysy heiltä apua, mikäli sitä tarvitset matkallasi" Aurora sanoi hiljaa osoittaen hänen ohjaamaansa suuntaan.

 

"Mikäli noudatat ohjeitani, et voi eksyä" Aurora sanoi luoden katseensa Novaan.
"Kiitos, Aurora, olet ollut kovin ystävällinen" Nova vastasi.
He olivat olleet yhdessä koko hyisen talven ja nyt Novan oli aika jatkaa matkaa.

 

Aurora vilkaisi ystäväänsä surumielisenä. Nova vastasi katseeseen sanaakaan sanomatta. Mitä tässä tilanteessa muka voisi sanoa?
 

"Olen kiitollinen, että annoit minun viipyä luonasi" Nova sanoi hiljaa heidän halatessaan toisiaan.
Tämä olisi halunnut tuudittautua syleilyyn ja jäädä vain siihen, mutta hän tiesi että hänen oli
jatkettava matkaa - löydettävä etsimänsä.

 

"Tapaamme vielä, muista se" Nova kuiskasi irtautuessaan lämpimästä syleilystä.

 

'Jään kaipaamaan sinua, ystäväni' Nova ajatteli hiljaa mielessään. Hän halusi päästää
nämä ajatukset suustaan, muttei kyennyt.

 

Hän ei tiennyt mitä ajatella saatika mitä pitäisi tehdä. Sydän puristi rinnassa, korvissa jyskytti
ja hän olisi halunnut vain päästää kaiken ulos.

Pidättäen tuntemuksensa tämä kuitenkin loi vain pienen hymyn vilkahduksen ja sanoi:
"Minun pitää nyt mennä."

 

Aurora hengähti kuin tämän olisi pitänyt sanoa jotain, mutta hän pidättäytyi ja nyökkäsi vastaukseksi.

 

Nova kääntyi, heitti hupun päähänsä ja lähti kohti itää.

"Jumalat olkoot meille armollisia ja suokoot meille vielä päivän, jona tapaamme vielä kerran.
Sitä ennen olemme valinneet puolen, jolla taistelemme. Hyvästi, ystäväni"

 

"Hyvästi." Aurora sanoi niin hiljaa, että hänen äänensä tuskin kantautui Novan korviin saakka.

 

Aurora katsoi Novan loittonevaa selkää ja huokaisi syvään.

 

Hän lähti kohti kotiaan. Nyt tämän oli palattava normaaleihin päivärutiineihinsa.
Kotiinpalu matkallan eräs ajatus kuitenkin painoi tämän mieltä:
  Ehkä tämä ei ollutkaan kaiken loppu, vain jonkun uuden alku?

Ei ristinsielua

Myös tämäkin tarina (ja kaikki joissa Nova esiintyy) on tehty yhteistyössä Meitalin aka Kuroi-chanin kanssa.


Tarina joissa kävellään toisen reviirille

 

Lumi narskui mustanpuhuvan hahmon astellessa kirpeässä pakkasessa.
Viileä ilma höyrystyi hengittäessä ja kylmä ilma rahisi tämän kurkussa.

Kaikkialla näkyi vain lumisia puita ja kinoksia. Hahmo katseli ympärilleen etsien oikeaa suuntaa.
"Olen eksynyt.." neito sanoi hengähtäen.

 

Ei kuulunut ääntäkään. Kuin kylmä pakkanen olisi jäädyttänyt kaiken paikalleen.
"Ei ristinsielua.." hän mumisi katsellen kaukaisuuteen.

 

"Päivää" kuului ääni keskeltä hiljaisuutta.

 

"Gah!" neito päästi suustaan ja hypähti loikan taaksepäin.

 

"Mikä-.. tarkoitan, kuka sinä olet?" tämä sanoi sydän kurkussa.

 

"Mitä sinä teet metsässäni?" susikettudemoni nimeltä Aurora kysyi. Tämän ilmeestä ei voinut
päätellä mitä mieltä hän oli tästä asiasta.

 

Mutta tällä hetkellä tummaneito pystyi vain tuijottamaan punapään lumoavaa kauneutta.
Mitä noin värikäs hahmo teki keskellä ei-mitään? Ja eikö tälle tullut kylmä näin kovassa pakkasessa
näin vähissä mutta värikkäissä vaatteissa?

 

'Hänkö on metsän omistaja? Ei kai tällaisessa pakkasessa kukaan huvikseen hiiviskele yllättämässä
mahdollisia vierailijoita, joita tuskin täällämain hirveästi edes on? Tuo olento ei kyllä värikkäine
vaatteineen pelkää tulla huomatuksi.. hän voi olla vaarallinen.' näitä ajatuksia hän pyöritteli päässään kuumeisesti.

 

"Sinun metsäsi?" hän sai sanotuksi viimein "En nähnyt mitään kylttejä täällä."

 

"Vai niin. Ehkä sitten pärjäät täällä." sinisusikettu demoni sanoi hieman loukattuna
ja kääntyi jatkamaan matkaansa.

 

"Eiväthän kaikki elävät olennot ole täällä kuolleet hypotermiaan. Näkemiin" hän sanoi herttaisesti.

 

Nova katsoi värikkään olennon kaikkoavaa selkää.
'En minä edes tiedä mihin suuntaan minun pitäisi tästä jatkaa. Kuolleeksi paleltuminen ei houkuttele ja tämä olento saattaa olla ainut, jonka tulen näkemään täällä' hän tuumi 'Noh, se siitä ylpeydestä sitten'.

 

Neito otti varovaisen askeleen kohti loittonevaa hahmoa ja huudahti: "Odottakaa!"

 

"Hm?" Aurora kääntyi.
"Tietenkin kunnioitan metsänomistajuuttasi ja olen vain läpikulku matkalla" Nova sanoi hieman
turhaantuneena ylpeytensä menettämisestä.

 

"..mutta voisitteko kertoa miten pääsen jonnekkin suojaan tältä jäätävältä pakkaselta?"
Aurora katsoi kulkijaa arvioiden. Hänen silmänsä kaventuivat viiruiksi, mutta hymy hieman lempeni.
"Voit tulla minun luokseni, ehkä voimme yhdessä katsoa että mihin suuntaan jatkat sieltä"

 

Huojentuneena Nova otti pari juoksuaskelta kohti Auroraa.

 

"Kiitos" Nova sanoi hengähtäen. Kylmyys ei sopinut hänelle.
Aurora ojensi kätensä. "Minä olen Aurora Borealis. Kuka sinä olet?"

 

"Olen Nova" tämä sanoi ojentaen kohmeiset sormensa kohti Auroran kättä.
'Hän saattaa olla hyödyllinen liittolainen tulevaisuuden varalle' Nova tuumi pieni hymy suupielessä.

Jäähyväiset

 Tarina sopimuksien raukeamisista





Talvi oli vähän yli uuden vuoden. Aurinko oli laskemassa, mitä tapahtui aikaisin tähän vuoden aikaan.
Kuitenkin huomattiin että mentiin kevättä kohti, päivät alkoivat pidentyä pikkuhiljaa.
Rika oli kutsunut Auroran luokseen. Sinisusikettu oli hieman varuillaan, olihan hän kuullut että Papitar
ja se demoni olivat palanneet.

[img]https://i.imgur.com/lZMeRiw.jpg[/img]
"Sinulla oli tärkeää asiaa?"
Lumi narskui tassujen painautuessa hankeen. Ulkona oli hyytävää, mutta kettudemonilla ei ollut kylmä.

[img]https://i.imgur.com/x3ufTc6.jpg[/img]
"Niin oli.." Rika aloitti. Hän ei pelännyt tuota demonia joka voisi helpostikin silpoa peuratytön palasiksi.
Siksi hän ihmettelikin miksi aloittaminen oli niin vaikeaa.

[img]https://i.imgur.com/ilmuufI.jpg[/img]
"Minä.. " Rikan kurkkua kuristi jostain syystä " en voi pitää sopimustamme"
Hiljaisuus laskeutui. Rika ei pystynyt aistimaan Auroran reaktiota, ja jostain syystä häntä pelotti
katsoa häntä.

[img]https://i.imgur.com/Nps7DTO.jpg[/img]
"Vai niin.." Auroran äänestä ei pystynyt kuulemaan mitä mieltä hän oli tästä. Hiljaisuus tuntui kestävän
ikuisuuden.

[img]https://i.imgur.com/sSPY6ly.jpg[/img]
"Minäkään en valitettavasti voi tehdä omaa osuuttani." Aurora sanoi. Rika räpytteli silmiään ihmetyksestä.
Auroran äänestä nyt kuulsi pieni pettymys ja ehkä jopa surua?
"Tilanne muuttuikin hieman mitä ensin luulin. En voi riskeerata henkeäni voimiesi takia, olen pahoillani".

[img]https://i.imgur.com/5gOCZWl.jpg[/img]
"Olen kiintynyt häneen.. Aileeniin. Minä olen myös pahoillani etten voi jatkaa" Rika sanoi.
"Pyydän kuitenkin ettet jahtaa häntä tai yritä saada Voimaa millään muualla tavalla. Meidän pitäisi
olla iloisia siitä mitä meillä on. Sinulla shamaanin voimasi ja minulla.. no ehkä Peura jumalan tyttären
voimat kasvavat joskus. Enköhän ilman kansani voimiakin pärjää. Pärjääväthän ihmisetkin"

[img]https://i.imgur.com/qJxRvqj.jpg[/img]
"Minä lupaan" Aurora sanoi hieman surullinen hymy huulillaan.
"Meillä ei sitten ole mitään tekemistä toistemme kanssa. Täten sanon sopimuksemme rauenneen. "

[img]https://i.imgur.com/QLIZuke.jpg[/img]
"Hyvästi" Aurora kääntyi kannoillaan.

[img]https://i.imgur.com/Ni0fNvS.jpg[/img]
Rika jäi tuijottamaan loittonevaa selkää. Niin, sehän oli pelkkä sopimus.

[img]https://i.imgur.com/VRnBBM3.jpg[/img]
Aurora ei katsonut taakseen.

Ja sopimus pitää eikö niin...?

Tarina joka toimii pienenä välinäytöksenä



"Täällähän sinä oletkin" Rika huudahti hieman turhautuneena. Pitkän etsimisen jälkeen kuitenkin
onneksi tuo susikettudemoni oli löytynyt.


Aurora räpytteli silmiään kuin olisi herännyt horroksesta. Tämä oli kuitenkin Rikalle samantekevää,
hänellä oli jo kiire takaisin ennen kuin Aileen alkaisi olla huolissaan.


"No, sinulla oli asiaa" tuo peura tyttö tokaisi ja asteli lähemmäs.
"Niin on" Aurora sanoi hitaasti. "Selvitin hakemasi demonin henkilöllisyyden"


Sen jälkeen odotti hiljaisuus. "Asia on vähän monimutkaisempi mitä aluksi odotin" Aurora jatkoi.


Rika oli hetken hiljaa mietteissään. "Vaikuttaako tämä sopimukseemme?"
"Ei tietenkään" Aurora kivahti. "Teemme kuten oli sovittu. Tarvitsen vain hieman aikaa"
"Sillä ei ole väliä jos sopimuksemme kuitenkin pitää. " Rika sanoi. Asia oli sillä määrin käsitelty.
"Minä palaan takaisin nyt." Tyttö sanoi ja kääntyi kannoillaan.

Sopimus

Tarina jossa solmitaan suhteita




Eräänä aurinkoisena mutta viileänä talvi päivänä käveli muuan susikettudemoni metsässä.  

[img]https://i.imgur.com/S1T7NkH.jpg[/img]
Metsä ei ollut hänelle ennestään kovin tuttu, vain muutamia kertoja hän oli siellä päin vaellellut.
Nyt oli kuitenkin hänen vainunsa ohjannut hänet sinne jostain syystä mitä hän ei vielä tiennyt.

[img]https://i.imgur.com/PbzRs9P.jpg[/img]
Hänen vaistonsa suorastaan huusivat jotain pian tapahtuvaksi. Nainen pysyi valppaana siltä
varalta ettei mikään ikävä pääsisi häntä yllättämään.

[img]https://i.imgur.com/GCvdueb.jpg[/img]
Mutta Aurora ei tiennyt että silmäpari katseli häntä.

[img]https://i.imgur.com/7wc3JP7.jpg[/img]
"Kuka siellä?" kuului korkeuksista ääni jonka äkkipikaisuus sai jopa susidemonin säpsähtämään
sisimmässään. Auroran katse suuntautui äänen suuntaan ja hän jopa yllättyi. Puun latvassa istui
vain pieni metsäläinen.

[img]https://i.imgur.com/WsVO8iu.jpg[/img]
"Noh, osaatko sinä puhua?" pieni tyttö sanoi ilkikurisuus äänessään. Tyttö oli mielissään siitä että
oli onnistunut huomaamaan demonin ennen kuin demoni oli huomannut hänet.

[img]https://i.imgur.com/To0SRIi.jpg[/img]
"Ah, ja kukahan sinä mahdat olla?" Aurora kysyi ohittaen tytön kysymyksen. Auroran ääni oli
kuin hunajaa ystävällisyydellään mutta ilme oli hitusen närkästynyt ja kylmä.

[img]https://i.imgur.com/mMY3RSx.jpg[/img]
"Varo, tulen alas" Tyttö huudahti oksalta.

[img]https://i.imgur.com/cLZrRDA.jpg[/img]
Kevyen tumpsahduksen saattelemana tyttö oli hypähtänyt hankeen. Liikkeet kertoivat
että tämä tyttö ei ollut kiipeillessä ja hyppiessä mikään ensikertalainen.

[img]https://i.imgur.com/T0XkPlV.jpg[/img]
"Olen Rika Hale. Ja sinä olet varmasti Aurora Borealis. Kuulin kun puut kuiskailivat ennen lumen tuloa
susidemonista joka liikkuu näillä main. Olenko oikeassa?" Tyttö nimeltä Rika kertoi hymyillen maireasti.
[i]"Mistä tuo rotta tietää nimeni..?"[/i] Aurora mietti, mutta myönsi Rikalle olevansa se henkilö jota ilmeisesti
tuo pikku tyttö haki. "Mitä sinä tahdot?" Aurora töksäytti.

[img]https://i.imgur.com/8DNw1S6.jpg[/img]
"Ajattelin että sinä voisit auttaa minua saamaan taikavoimani takaisin, mitkä eräs toinen demoni
minulta vei" Rika sanoi. "Ellei tietenkään sinulla ole parempaa tekemistä kuin vaellella täällä metsissä"

[img]https://i.imgur.com/JPre1EY.jpg[/img]
"Kuinka sinä pieni olento julkeat puhua minulle tuolla taval.." Samassa Auroralla välähti. Hänen
kasvonsa taas sulivat hymyyn. "Ahem, taisin aloittaa keskustelumme hieman väärältä pöydältä."

[img]https://i.imgur.com/e8mzie3.jpg[/img]
"Hmm, ehkäpä niin. Tietenkin korvaisin vaivannäön, mikäli pystyt minua auttamaan" Rika sanoi
yhtä lailla hymyillen.

[img]https://i.imgur.com/3ZHE5we.jpg[/img]
"Hienoa, voisimme keskustella asiasta vaikka luonani." Aurora sanoi ja lähti johdattamaan heitä
kotikoloonsa.

Tarpomisen jälkeen he saapuivat luolaan jossa Aurora asui.
[img]https://i.imgur.com/3JFz6Zw.jpg[/img]
"Ole hyvä ja tee olosi kotoisaksi" Aurora sanoi ja avasi viittansa solkia.

[img]https://i.imgur.com/JwoAlix.jpg[/img]
Rika katseli ympärilleen ja riisui matkaviittansa.

[img]https://i.imgur.com/5R811vK.jpg[/img]
Hetken kuluttua he olivat istuutuneet mukavasti. Rika nosti kuuman tee kupin huulilleen ja nautiskeli
sen tuomasta lämmöstä.

[img]https://i.imgur.com/I0Ugb0F.jpg[/img]
"Ennen kuin kerrot ongelmastasi enempää, haluan säännellä ehtoni. En suostu tappamaan tätä
hakemaasi demonia, mikäli siitä koituu minulle harmeja. " Aurora sanoi jyrkästi. Rika otti paremman asennon tuolissaan
ja nyökkäsi jatkamisen merkiksi.
"Haluan, että vastapalvelukseksi myös sinä autat minua saamaan erään asian. Se tarkoittaa soluttautumista
ja omistautumista asialleni."

[img]https://i.imgur.com/vNXR08L.jpg[/img]
"Selvä juttu, suostun pyyntöösi. Eipä minulla ilman voimiani mitään tähdellisempääkään tekemistä
tällä hetkellä ole" Rika sanoi ja ojensi tyhjän kupin Auroralle.

[img]https://i.imgur.com/pyBqD3r.jpg[/img]
"No, kerrohan mistä tässä tapauksessasi on kyse" Aurora sanoi.
"Olin ihan tavallisesti kuuntelemassa luontoa kunnes yhtäkkiä huomasin oudon tunteen. Tajusin että
voimani oli viety." Rika kertoi.

[img]https://i.imgur.com/AfqW2Nl.jpg[/img]
"Hetkeä myöhemmin huomasin muutaman metrin päässä demonin ja ennen kuin ehdin
millään järkevällä tavalla reagoida tähän, hän oli jo teleportannut itsensä tiehensä."

[img]https://i.imgur.com/CQi3Tq6.jpg[/img]
"Jahas, no mutta mistä minä tiedän kuka demoni on kyseessä?" Aurora kysyi.
"Annan sinulle kyllä muistijälkeni. Mutta ensin haluan varmistaa että sopimus pitää molemmin puolin.
Äläkä huoli, ei demoni näyttänyt mitenkään.. noh, korkea asteiselta."

[img]https://i.imgur.com/fNRGqWk.jpg[/img]
"Aivan.." Aurora ojensi kätensä ja vannoi loitsun.

Tuuli vaihtaa suuntaa

Tarina jossa asiat pitää ottaa vakavasti

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010042i.jpg[/img]
Faro ja Elliot kävelivät eräänä syksyisenä päivänä ulkosalla. Heidät oli savustettu sisältä ulos, pois neitien
jaloista. Tytöillä oli syksyinen siivousurakka Halloweenjuhlien jäljiltä eivätkä pojat olleet olleet kovinkaan avuksi.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010043i.jpg[/img]
"Ei heidän niin kamalasti olisi tarvinnut suuttua.. Ne olivat vai pari astiaa jotka.. öm, lipsahtivat" Faro kelasi muutama
hetki sitten tapahtunutta.
"Noo, lempimukit taitavat olla hieman eriasia, voisin uskoa" Elliot tuumasi.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010046i.jpg[/img]
"No joo.." Faro mietiskeli. Hetken he kävelivät vaitonaisina.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010048i.jpg[/img]
"Et taida olla ihan normaali ihminen, voisin veikata" Elliot kysyi hetken kuluttua.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010050i.jpg[/img]
"En" Faro vastasi "Olen demoni, kuten varmaan huomasitkin" Elliot nyökkäsi.
"Mutta et taida olla mikään normaali pulliainen itsekään?" Faro sanoi virnistäen

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010053i.jpg[/img]
"Muutenkin talon porukka ei taida olla sieltä normaalimmasta päästä" Elliot virnisti takaisin.
"Ainakin se Papitar.. ja sitten se tietäjätär. Kai siinä kolmannessakin on jotain outoa.. Se
aura vaikuttaa kumman tutulta"
Faro nyökkäsi Elliotin sanoille. Kaikissa oli jotain kummallista. Jopa siinä pikku blondissa.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010054i.jpg[/img]
"Mennäänkö katsomaan mitä tuolla on?" Elliot kysyi.
"Toki.." Faro nyökkäsi.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010055i.jpg[/img]
"Niin.." Faro aloitti "Ohitit kysymykseni. Kuka sinä sitten oikeasti olet?"

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010061i.jpg[/img]
Elliot istahti alas. "Oikeastaan minä olen erään Jumalan poika-.. siis ei minkään Maailman Luojan,
vaan Ajanjumala Kronoksen poika. Tulin tänne hakemaan erään esineeni takaisin. Ensin lähetin yhden
palvelijoistani, mutta hän epäonnistui -kuten tavallista-, joten tulin itse hakemaan sen. Tosin, tämä
meidän neiti tietäjämme piiloitti sen jostain syystä. Ja tässä sitä nyt ollaan."

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010065i.jpg[/img]
"Vai että sellaista. Tiedätkö mikä tämä suuri voima on mistä kaikki puhuvat? Siis varmaan teidän jumalatkin
jotka "peliä" pelaavat tietävät jotain" Faro kysyi.
"Oikeastaan olen vain kuullut tarinoita tästä "Suuresta Voimasta" ja että hänellä on suojelia tai suojelioita, jotka
katosivat kauan aikaa sitten jo kauan ennen syntymääni. Tai ainakin niin eräs tuttavani kertoi." Elliot sanoi.
 
[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010066i.jpg[/img]
"Mutta lähdetään kävelemään, tulee viileä vain jumittaessa paikallaan" Elliot hymähti.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010071i.jpg[/img]
"No, onko sinulla mitään dramaattista menneisyyttä? Vai oletko aina ollut demoni?" Elliot kysyi
heidän kävellessään.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010074i.jpg[/img]
"Noh oikeastaan.. Ei en ole myöskään aina ollut demoni" Faro aloitti kakeltaen.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010084i.jpg[/img]
Mutta ennen kuin Faro kerkesi jatkaa, he kuulivat kirkaisun ja lähtivät juoksujalkaa äänen suuntaan.

Toisaalla.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010097i.jpg[/img]
Alleria ja Kira pitivät ansaittua teetaukoa siivouksen lomassa. Vielä pitäisi tampata matot ja tiskata
loput (vähemmän rikkoutuneet) tiskit.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010091i.jpg[/img]
Kira luki korttejaan. Kortti toisensa jälkeen ilmestyi pöydälle paikalleen. Tänä päivänä kortit
näyttivät jostain syystä olevan pahaenteisempiä. Kiralla oli paha aavistus.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010100i.jpg[/img]
"Näkyykö mitään?" Alleria kysyi katsellen Kiran kasvoja jotka joka kortin nostamisen jälkeen
muuttuivat synkemmiksi.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010103i.jpg[/img]
Mutta ennen kuin Kira kerkesi vastata mitään, Aileen tupsahti paikalle keksilaatikon kanssa.
"Tiesinhän minä että niitä oli vielä jäljellä. Pistin ne piiloon siltä varalta että pojille tulisikin yhtäkkiä
keksin nälkä. Viimeksi meni koko purkki.." Aileen höpötti.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010106i.jpg[/img]
"Varsinkin kun leivinjauhe on lopussa, pitää käydä ostamassa sitä ennen kuin nämä loppuvat" Aileen
jatkoi ja laski keksilaatikon pöydälle. Hän katsahti ulos ja samassa hänen ilmeensä kirkastui
"Lunta!" hän huudahti ihastuneena ja juoksi ulos.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010092i.jpg[/img]
Kira ja Alleria käänsivät katseensa ikkunasta ja Aileen oli kadonnut.
Kira nosti viimeisen kortin pakasta pahaa aavistaen. "Oi ei!"


[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010007i.jpg[/img]
"Huh? Luulin että täällä tosiaan oli lunta.. Mihin se meni?" Aileen ihmetteli suu ja silmät hämmästyksestä
pyöreänä.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010006i.jpg[/img]
Samassa häneen iski kylmä paha aavistus joka kiiri pitkin selkää.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010008i.jpg[/img]
Hän käänsi katseensa taakseen ja hengähti pelästyneenä. Hän näki takanaan naisen. Jokin
tuosta naisesta huokui niin paljon, että hän tunsi kangistuvansa.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010012i.jpg[/img]
Aileenin jalat pettivät ja hän kaatui maahan, ne tuntuivat halvautuneen.
"Mi-mi.. kuka sinä olet?" Aileen sopersi.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010013i-1.jpg[/img]
Hahmo tuli lähemmäksi hymyillen tavalla jollaista Aileen ei ollut kuin kerran nähnyt kauan sitten.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010015i.jpg[/img]
"Vihdoinkin" hahmo naurahti huvittuneesti.
Aileen kiljahti.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010017i.jpg[/img]
"Seis siihen paikkaan!" Alleria huudahti tulokkaalle silmät leimuten.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010018i.jpg[/img]
"Pidä käpäläsi erossa tytöstä, demoni" Alleria murahti ja latasi voimaansa rukouslappuihinsa.
Ne saisivat isoimmainkin demonin polvilleen tarpeen tullen. Kira syöksähti Aileenin luokse.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010022i.jpg[/img]
"Mitä tällä tapahtuu?" Faro ja Elliot huudahtivat saapuessaan paikalle.
"Tulitte kuin tilauksesta" Alleria sanoi kerrankin vilpittömästi.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010025i.jpg[/img]
Tässä vaiheessa tulokas huomasi hyökkäämisen olevan täyttä itsemurhaa. Alakynnessä olo
Papitarta ja toista demonia vastaan taistelussa ei kiinnostanut.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010029i.jpg[/img]
"Papitar, seuraavan kerran saat tuntea kyllä kynteni selässäsi" Tulokas murahti ja katosi
tuulen puuskassa tiehensä.

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010032i.jpg[/img]
Alleria hengähti ja antoi voimiensa paeta taikaisin kehoonsa. Hän meni tyttöjen luo.
"Ei hätää" hän kuiskasi "olette turvassa"

[img]http://i220.photobucket.com/albums/dd203/Sensennin/lokakuu2010033i.jpg[/img]
"Tästä tulee ongelmia" Faro mumisi niin että vain Elliot saattoi kuulla ja tämä nyökkäsi
synkkä ilme kasvoillaan.